Touhiksen Ohjausfilosofia

Touhiksen ohjaus/valmennusfilosofiaa

Jokainen lapsi on ainutlaatuinen yksilö. Yksilö, joka liikkuu persoonallisella tavallaan, muuttuvilla ja kasvavilla raajoillaan ja kehittyvällä persoonallisuudellaan. Hyvä ohjaaja osaa tukea lasta huomioiden hänen kehitystasonsa, ikänsä, sukupuolensa ja yksilölliset taitonsa.

Ohjaaja tuo tähän kehitykseen oman auttavan kätensä näkemällä lapsen yksilönä ryhmässä. Ohjaajan ohjaustapa ja valitut ohjausmenetelmät ovat merkityksellisiä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Ei vain se mitä ohjaaja tekee vaan myös se, miten hän työnsä tekee. Osaava ohjaaja täyttää tehtävänsä tukien lapsen kasvua ja kehitystä.

Ohjaajan oma persoona on työväline. Kokemuksen myötä ohjaajan oma persoona vahvistuu, näkyy ja tulee näkyä tuokion toteutuksessa. Tuokio on suunniteltu, mutta muuttuvien tekijöiden vaikutuksesta suunnitelma ei aina toimi. Osaava ohjaaja tekee muutoksen ja vetää ”takataskusta” toisen tai jopa kolmannen vaihtoehdon.

Osaava ohjaaja huomioi tyttöjen ja poikien eron liikkumisessa ja liikuntakäyttäytymisessä. Molemmat oppivat opeteltavat asiat samassa ajassa, mutta tapa oppia on hyvin erilainen. Ilo ja riemu liikkumisen suhteen ei poikkea sukupuolten välillä.

Lasten motivoiminen ja liikunnan ilon ylläpitäminen on ohjaajalle haaste. Miten antaa lapselle ja nuorelle liikunnan iloa myös kilpatasolla? Miten innostaa pysymään liikunnan parissa?

Liikunnan ohjaaminen edellyttää jaksamista myös ohjaajalta. Ohjaajan on myös tärkeää hoitaa omaa hyvinvointiaan.

Liikunnan ohjaaminen voi olla jatkuva haaste ja toisaalta hyvän olon tuoja ihmisen eri kasvun ja kehityksen vaiheissa. ” Sielun palo” liikkumisen puolesta ja sen ilon sanansaattajana toimiminen antaa ohjaajalle lisämerkityksen omaan työhön ja tehtävään.

Hyvä Touhisohjaaja

Lapset ohjausryhmänä on ohjaajalle haastava. Lapsiryhmään hyppääminen ilman hyvää ennakkovalmistautumista voi päätyä kaaokseen. Ohjaajan kannattaa tutustua ryhmään ja varata takataskuun monta varasuunnitelmaa suunniteltuun toimintaan. Sanonta hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty pitää paikkansa varsinkin lapsiryhmien ohjauksessa.

Monet ohjaajat ja valmentajat miettivät, minkälainen on hyvä ohjaaja. Kun ohjattavaksi tulee eläväinen lapsiryhmä, joka on täynnä positiivista energiaa, on jokaisen ohjaajan mietittävä hyvän ohjaajan peruspiirteitä, että pystyisi tarjoamaan ohjattavilleen täysipainoisen ja liikuntaan motivoivan tunnin. Tunnin kulussa ei saa olla tyhjiä hetkiä tai liian paljon jonottamista ja odottamista. Nämä kaksi tekijää voivat jo aiheuttaa tilanteen hallinnan heikkenemistä. Joillakin ohjaajilla näyttää olevan taito saada ryhmä toimimaan haluamallaan tavalla . Toiselle se on kovan työn takana, jopa niin kovan, että olisi tunnin jälkeen valmis lyömään hanskat tiskiin. Virheistään voi oppia. On myös hyvä muistaa, että lasten liikunnan ohjaus on usein prosessi, jolloin seuraavalla kerralla voi palata edellisen kerran tapahtumiin.

Jokaisella ohjaajalla on omat vahvat alueet ja ne alueet, jotka vaatisivat kehittämistä. Lisäksi on hyvä muistaa, että samassakin harrastustoiminnassa voi toimia hyvin erityylisiä ohjaajia, silti yhtä pidettyjä, taitavia ja päteviä.

1. Ohjaaja on aito

Ohjaajan tärkein ominaisuus on olla aito. Aitoudella tarkoitetaan sitä, että ohjaaja on oma itsensä kokevana ja tuntevana aikuisena. Jokaisella ohjaajalla on oma persoonallinen ja ainutlaatuinen tapa olla vuorovaikutuksessa lasten kanssa ja ohjata ryhmää. Lapset vaistoavat epäaitouden, vaikka sen kuinka yrittäisi piilottaa. Lapset kommunikoivat pienenä hyvin suorasti. He eivät ymmärrä asioiden vivahteita, kuten aikuinen ne haluaisi välittää. Lapset ajattelevat myös hyvin itsekeskeisesti: asiat johtuvat minusta. Tämän vuoksi on tärkeää, että ohjaaja on aidosti sitä mitä on. ”Minulla on ollut hyvin raskas päivä, siitä johtuen voin olla hieman väsynyt ”. Sen sijaan, että lapset miettisivät poissaolevan ilmeen johtuvan heistä itsestään ja siitä, ettei ohjaaja ole kiinnostunut. Väsynyt ja ärtynyt ohjaaja, joka pyrkii peittämään ärtymyksen, lähettää lapselle hämääviä viestejä. Esimerkiksi ohjaaja voi olla sanallisesti ystävällinen, mutta äänensävy ja otsarypyt paljastavat, ettei sanallisen viestin sanoma ollut aito. Nämä viestit pitkään jatkuessaan voivat vahingoittaa lapsen ja ohjaajan välistä suhdetta.

2. Ohjaajalla on hyvä itsetuntemus

Toinen tärkeä asia on ohjaajan itsetuntemus. Ohjaajan tulee tiedostaa ohjattaviin lapsiin ja harrastustapahtumaan liittyvien omien tunteiden, käsitysten ja motiivien olemassaolo. Voi olla, että ohjaaja ei pidä kaikista lapsista yhtä paljon tai että lasten motiivit olla harrastuksessa mukana ovat liian erilaisia, mitä ohjaaja toivoisi niiden olevan. Vain tietoiseen voi vaikuttaa, joten rehellisyys itseä kohtaan kantaa pidemmälle hedelmää myös suhteessa lapsiin. Näin ohjaajalla on mahdollisuus kiinnittää huomiota, kuinka tasapuolinen hän esimerkiksi on. Ohjaaja voi kehittää itsetuntemustaan esimerkiksi rakentamalla ilmapiirin, joka kannustaa palautteen antamiseen. Ohjaaja voi esimerkiksi kauden puolivälissä pitää väliarvioinnin, jossa jokainen voi antaa palautetta siitä, mikä on mukavaa harrastuksessa ja ohjaajan tavassa toimia sekä vastaavasti siitä, mitä lapset toivoisivat enemmän tai mikä ei ole ollut niin mukavaa ohjaajan toiminnassa. Ohjaaja voi kehittää omaa itsetuntemusta ja tapaansa olla työssä myös työnohjauksen avulla.

3. Ohjaaja on kannustava

Hyvä ohjaaja ottaa tunneilla jokaisen lapsen sen hetkisen kehityksen huomioon. Hän kannustaa jokaista ja antaa myönteistä sekä rakentavaa palautetta. Kannustaminen on ainoa asia, jonka ohjaaja voi tehdä, estääkseen lapsen tai nuoren poisjäännin harrastuksesta. Kannustaminen pitää sisällään myös mahdollisuuden ottaa harrastuksessa huomioon lapsen elämäntilanteisuus. Voi olla, että jonain vuonna lapsella tai nuorella ei ole mahdollisuutta panostaa liikuntaa saman verran kuin muilla. Kannustavaan ohjaukseen kuuluu se, että lapselle ja nuorelle annetaan mahdollisuus silloin käydä vähemmän. Keskeinen tavoite on pidemmällä kuin vain tässä kaudessa: pitää yllä kimmoketta liikkua ja harrastaa liikuntaa. Kannustamiseen kuuluu myös se, että ohjaaja osaa motivoida lasta tai nuorta jatkamaan harjoittelua, huolimatta siitä, että joku toinen osaa tehdä asioita paljon enemmän. Taitojen oppiminen etenee jokaisella omaa tahtia – taktiikan oppiminen ja kilpailumenestys tulee kyllä aikanaan, jos nuori niitä haluaa.

4. Ohjaaja on luotettava

Lapset ja vanhemmat voivat luottaa ohjaajaan. Hänen sanaansa voi luottaa ja hän on rehellinen. Hyvä ohjaaja luottaa myös lapsiin; heidän kykyynsä tehdä ja toimia. Ajan myötä tämä alkaa myös tuottaa hedelmää: lapset alkavat yhä enemmän luottaa itseensä, mikä näkyy oma-aloitteisuutena ja vaativampien taitojen oppimisena. Samalla lasten myönteinen minäkäsitys liikkujana vahvistuu ja itseluottamus kasvaa.

5. Ohjaaja on turvallinen

Jokaiselle tunnille lapset tulevat mielellään ja vanhemmat voivat jättää heidät turvallisin mielin. Tunneilla on turvallista olla. Turvallisuudella tarkoitetaan kahdensuuntaista turvallisuutta; tuntirakenteisiin ja tuntisuunniteluun liittyvää turvallisuutta sekä kasvatuksellista, tunneilla olemiseen liittyvää turvallisuutta. Ohjaaja edustaa selkeästi aikuista, joka vastaa tunnista ja sen kulusta. Ohjaaja asettaa rajat, joiden puitteissa toimitaan.

6. Ohjaaja välittää

Hyvä ohjaaja välittää lapsista. Lasten kanssa työskenteleville se ei ole ongelma. Itse asiassa se on yksi tärkeimmistä asioista, jotka pitävät varmaan ohjausmaailmassa kiinni. Vuorovaikutuksessa ja ohjaustilanteissa lapsilla tulee olla olo, että he ovat tärkeitä ja pidettyjä. Näin lapsille välittyy tieto, että heistä välitetään heidän mahdollisista ei-toivotuista teoistaan huolimatta.